Pietro Mascagni, 19-vuotias nuori mies, oli vuonna 1889 innoissaan. Hän oli saanut mahdollisuuden osallistua Sonzogno -kustantamon järjestämään kilpailuun, jossa tehtävänä oli säveltää ooppera yksinäisen näytöksen mittakaavassa. Mascagni tarttui tilaisuuteen innosta ja luotti vahvasti omaan musikaaliseen lahjaansa. Hän valitsi tarinaksi Giovanni Vergan “Cavalleria Rusticana” -novellin, joka kuvaa Sicilian maaseudun traagista rakkausdraamaa.
Mascagniksi oli tuolloin jo muodostunut vahva musiikillinen identiteetti. Hänen tyylinsä leimautui vahvoista melodioista, rohkeasti soivien orkestraatioiden käytöstä ja dramaattisista kliimakseista. “Cavalleria Rusticana” antoi hänelle täydellisen tilaisuuden osoittaa näitä vahvuuksiaan.
Musiikki: Verismaalisia aaltoja Sicilian aurinkoa alla
“Cavalleria Rusticana”, italiaksi “Maaseudun ritarikysymys”, on yksinäytöksinen ooppera, joka kuvaa rakkauden, kateuden ja kostoon johtaneen traagisen lopun. Ooppera sijoittuu 19. vuosisadan Sicilian maaseudulle ja sen keskeisiä hahmoja ovat:
- Turiddu: Nuori miespalvelija, rakastunut Santuzzan
- Santuzza: Turidduun rakastunut talonpoika
- Lola: Turiddu’n entinen rakkaus
- Alfio: Turiddu’n vihollinen
Mascagni luo musiikillaan tehokkaasti Sicilian maaseudun tunnelman; kuohuvat melodiat ja intohimoiset laulut kuvaavat rakkauden voimaa, samalla kun dramaattinen orkestraatio tuo esiin tarinan synkät käänteet. Oopperassa kuullaan esimerkiksi “Intermezzo” -niminen instrumentaalinen osa, joka on yksi oopperakirjallisuuden tunnetuimmista melodioista. Sen melankolinen ja kiehtova tunnelma vangitsee kuulijan sydämen.
Verismin vaikutus “Cavalleria Rusticanaan”: “Cavalleria Rusticana” on hyvä esimerkki verismistä, italialaisen oopperan suuntauksesta, joka syntyi 1800-luvun lopulla. Verismi pyrki kuvatmaan realismilla arkielämän haasteita ja konflikteja, poispäin romantiikan idealisoimasta rakkauskuvasta. Mascagni tuo verismin piirteitä “Cavalleria Rusticanaan” asettamalla keskiluokan tavallisia ihmisiä päähahmoja ja kuvaamalla heidän raakaa, inhimillistä puolta.
Ensi-ilta ja sen vaikutus:
“Cavalleria Rusticana” kantaesitettiin 31. toukokuuta 1890 Teatro Costanzi -teatterissa Roomassa. Ensi-illan onnistuminen oli merkittävä Mascagnikille: ooppera sai valtavan suosion ja nosti hänet Italian johtavaksi oopperasäveltäjäksi.
Oopperan menestys ei jäänyt vain Italiaan. “Cavalleria Rusticana” levisi nopeasti ympäri maailmaa ja on edelleen yksi esitetyimmistä oopperoista.
“Cavalleria Rusticanan” tärkeimmät elementit |
---|
Genre: Verismi |
Säveltäjä: Pietro Mascagni |
Libretto: Giovanni Targioni-Tozzetti ja Guido Menasci (Giovanni Vergan novellin pohjalta) |
Ensiesitys: 31. toukokuuta 1890 Teatro Costanzi -teatterissa Roomassa |
Tunnettuja aarioita: “Turiddu”, “Vesti la giubba”, “Intermezzo” |
Mascagni: “Cavalleria Rusticanan” luoja:
Pietro Mascagni (1863-1945) oli italialainen säveltäjä, joka tunnetaan parhaiten oopperastaan “Cavalleria Rusticana”. Hän syntyi Livornossa ja opiskeli musiikkia Firenzessä ja Milanossa.
Mascagniksi oli vahva persoona ja hän tunnettiin intohimostaan sekä työskentelytavoistaan. Hän uskoi vahvasti omassa lahjoissaan ja ei pelännyt ottaa riskejä.
“Cavalleria Rusticana” toi Mascagnille kansainvälistä kuuluisuutta, mutta hänellä oli myös muita menestyneitä oopperoita, kuten “L’amico Fritz” ja “Isabeau”. Hän sävelsi myös sinfonisia runoja, kamarimusiikkia ja lauluja.
Jälkipuolet:
“Cavalleria Rusticana” on edelleenkin yksi suosituimmista ja esitetyimmistä oopperoista maailmassa. Sen musiikki on koskettavaa ja vaikuttavaa, ja tarina on ikuinen: rakkaus, kateus ja kosto ovat teemoja, joihin kaikki voivat samaistua.
Oopperan vaikutus on ollut merkittävä oopperakirjallisuuden historiassa. “Cavalleria Rusticana” oli yksi ensimmäisistä oopperoista, jotka ottivat verismia vakavasti ja se loi pohjan monille muille italialaisille säveltäjille, jotka seurasivat samaa tyyliä.
Mascagnikin ura osoittaa, että rohkeus voi viedä kauas. Hän uskoi omaan musiikkiinsa ja kykeni luomaan teoksen, joka on edelleenkin ihastuttamassa ja koskettamassa yleisöjä ympäri maailmaa.